KrsNet lyhyesti

Noin 30 henkilön ryhmä perusti KrsNetin Kristiinankaupungissa 23.11.2006 pidetyssä kokouksessa. Osuuskunta rekisteröitiin kaupparekisteriin 4.4.2007 nimellä Andelslaget KrsNet, jonka rinnakkaistoiminimi on Osuuskunta KrsNet.

KrsNet on täysin avoin kuituverkko, mikä tarkoittaa, että verkko on avoin kaikille markkinoilla toimiville palveluntarjoajille, jotka haluavat tarjota palvelujaan (internet, IPTV, puhelinpalvelut jne.) verkossa.

KrsNet siis omistaa kuituverkon ja vastaa itse liittymästä, kun taas palvelut tilataan palveluntarjoajilta.

Verkko kattaa käytännössä koko Kristiinankaupungin kunnan, eli noin 90 % kunnan kotitalouksista voi halutessaan liittyä kuituverkkoon.

KrsNet on Suomen Seutuverkot ry:n jäsen http://www.seutuverkot.fi/

KrsNet hallitus 2017

 

Ulf Grindgärds, puheenjohtaja
044 320 6566
grindgards [at] gmail.com

Stefan Skullbacka, varapuheenjohtaja
0400 369668
stefan [at] skullbacka.com

Peder Sahl
040 7156873
peder.sahl [at]agrolink.fi

Ove Hedkrok
0400 260910
ove.hedkrok [at]gmail.com

Kim Lillås
0400 916232
kim.lillas[at]wippies.com

Nicklas Pärus
0400 566 787
nicklas.parus[at]botniavihannes.com

Richard Appelback

0400 764 303

richard.appelback[at]kfem.fi

Mathias Lindberg

040 822 2750

mathias.lindberg[at]gmail.com

Hallituksen sihteerinä toimii
Kenneth Storhannus

 

Andelslaget KrsNet Osuuskunnan säännöt

Osuuskunnan perustajajäsenet ovat perustavassa kokouksessaan 23.11.2006 säännöt.

Päivitetty 23.2.2011. § 16, § 19, § 22.

§ 1 TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA
Osuuskunnan nimi on Andelslaget KrsNET ja aputoiminimi Osuuskunta KrsNET.
Osuuskunnan kotipaikka on Kristiinankaupunki.
 

§ 2 TAVOITTEET JA TOIMINTA
Osuuskunnan tavoitteisiin kuuluu edistää jäsentensä taloudellisia etuja hankkimalla, omistamalla ja ylläpitämällä kilpailuneutraalia digitaalista tietoliikenneverkkoa ja vastaamalla sen toiminnasta. Verkko koostuu optisesta kuidusta ja aktiivilaitteista sekä kuidun reitityksestä kiinteistöihin.

Osuuskunta voi ostaa, välittää ja tuottaa palveluja tietoliikenneverkossa.
Osuuskunta tarjoaa sekä kaupallisille että ei-kaupallisille palvelujentarjoajille mahdollisuuden välittää palvelujaan verkon kautta. Hallitus valitsee palvelujentarjoajat tätä tarkoitusta varten laatimiensa ehtojen ja sopimusten mukaisesti.
Osuuskunta voi ostaa, myydä, vuokrata tai omistaa kiinteistöjä, arvopapereita tai muuta omaisuutta.
Osuuskunta voi myös hallinnoida tietoliikenneverkon luomiseen ja kehittämiseen liittyviä hankkeita.
 

§ 3 JÄSENYYS
Jäsenyyttä anotaan hallitukselle osoitetulla kirjallisella hakemuksella. Hallitus päättää jäsenten hyväksymisestä ja erottamisesta. Jäsenyys alkaa, kun hakemus on hyväksytty. Jos hallitus ei hyväksy hakemusta, asia voidaan siirtää osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi. Jäsen voi irtisanoa jäsenyytensä aikaisintaan 2 vuoden kuluttua jäsenyyden alkamisesta.
Jäsenyys päättyy tilikauden päättyessä ja irtisanominen tulee toimittaa kirjallisena osuuskunnan hallitukselle viimeistään 3 kuukautta ennen tilikauden päättymistä.
Jäsenyyttä hakiessaan henkilö sitoutuu noudattamaan osuuskunnan sääntöjä ja päätöksiä sekä osallistumaan osuuskunnan toimintaidean toteuttamiseen. Jos kiinteistöllä on useampia omistajia, vain yksi heistä voi olla muodollinen jäsen.
 

§ 4 JÄSENTEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET
Osuuskunnan jäsenet ovat velvollisia maksamaan osuusmaksun (panos) ja noudattamaan näissä säännöissä määrättyjä toimintoja ja maksuja sekä kaikkia osuuskunnassa sovittuja määräyksiä ja päätöksiä. Jäsenellä on oikeus, mutta ei velvollisuutta, hankkia yksi tai useampi liittymä osuuskunnan tietoliikenneverkkoon.
Osuuskunnan tulee tarjota palveluja ja etuja ensisijaisesti jäsenilleen.
Jäsenet voivat käyttää päätösoikeuttaan osuuskunnan kokouksessa. Yksi osuus oikeuttaa yhteen (1) ääneen.
Jäsen on velvollinen:
1. liittymissopimusta allekirjoittaessaan hyväksymään hallituksen laatima ja hyväksymä sopimus tietoliikenneverkkoon liittymisestä ja osuuskunnan palvelujen käyttämisestä.
2. noudattamaan hallituksen hyväksymiä toimitusehtoja ja hinnoitteluperiaatteita.
3. luovuttamaan tonttialueen korvauksetta osuuskunnan käyttöön kuituverkon asentamiseksi jäsenten kiinteistöihin sekä tietoliikenneverkon rakenteiden ja kaapeliyhteyksien rakentamiseksi, kunnostamiseksi ja uudistamiseksi.
4. antamaan kohtuullista korvausta vastaan osuuskunnalle oikeuden rakentaa, kunnostaa ja uudistaa myös muita kuin kohdassa 3 mainittuja osuuskunnan omistamia rakenteita, kaapeleita ja laitteistoja.
5. antamaan osuuskunnan hallitukselle tai sen nimeämälle henkilölle luvan tarkastaa liittymän kaapelit, laitteet tai rakenteet.
 

§ 5 JÄSENTEN HENKILÖKOHTAINEN VASTUU
Jäsenet eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa osuuskunnan sitoumuksista tai muista tehtävistä.
 

§ 6 MUIDEN KUIN JÄSENTEN OIKEUS KÄYTTÄÄ KUITUVERKON PALVELUJA JA LIITTYÄ KUITUVERKKOON
Myös muilla kuin jäsenillä on oikeus liittyä osuuskunnan tietoliikenneverkkoon ja käyttää osuuskunnan palveluja, jos hallitus näin päättää etukäteen määritetyn sopimuksen mukaisesti.
 

§ 7 OSUUS JA OSUUSMAKSU
Jäsenellä tulee olla yksi osuuskunnan osuus omistamaansa verkkoon liitettävää kiinteistöä kohti.
Osuuden nimellisarvo (=osuusmaksu) on 50 euroa.
Osuusmaksu maksetaan yhdessä erässä osuuskunnan ilmoittamalle tilille 30 päivän kuluessa jäsenyyden alkamisesta.
Verkkoon liitettävällä kiinteistöllä tarkoitetaan kiinteistöä, joka aiotaan liittää tai joka on jo liitetty tai joka valmistuttuaan liitetään osuuskunnan verkkoon.
 

§ 8 VAPAAEHTOINEN OSUUS
Osuuskunta voi myöntää myös vapaaehtoisia osuuksia. Vapaaehtoinen osuusmaksu on samansuuruinen kuin normaali osuusmaksu. Osuuskunnan kokous päättää vapaaehtoisten osuuksien myöntämisestä (lukumäärä, maksutapa, kenelle tai minkä tyyppisille jäsenille) tai valtuuttaa hallituksen tekemään asiassa päätöksen. Valtakirja myönnetään korkeintaan 5 vuodeksi kerrallaan.
Jäsen ei voi vähentää vapaaehtoisten osuuksien määrää, ennen kuin niiden myöntämisestä on kulunut vähintään 3 vuotta.
Vapaaehtoinen osuus sisältää samat oikeudet ylijäämään, rahastokorotukseen ja säästötiliin kuin tavallinen osuus. Vapaaehtoinen osuus ei sisällä muita oikeuksia, jäsenetuja tai äänioikeutta.
 

§ 9 JÄSENMAKSU
Jokainen jäsen maksaa osuuskunnalle vuotuisen jäsenmaksun. Maksun suuruus päätetään osuuskunnan vuosikokouksessa. Hallitus päättää maksun maksutavan ja ajankohdan.
 

§ 10 YLIMÄÄRÄINEN MAKSU
Osuuskunnan kokous voi päättää ylimääräisen maksun perimisestä jäseniltä toiminnan ylläpitoa ja kehittämistä varten. Osuuskunnan kokous voi päättää, peritäänkö ylimääräinen maksu jäsenlainana vai jätetäänkö se palauttamatta jäsenille.
Osuuskunnan kokous voi yksinkertaisella enemmistöllä päättää ylimääräisen maksun perimisestä lainana osuuskunnan vakavaraisuuden parantamiseksi tai investointien rahoittamiseksi osuuskunnan toiminnan aikana.
Lainaa otetaan jäseniltä yhdenvertaisuutta noudattaen joko osuuksien mukaisessa suhteessa tai sen mukaan kuin kukin jäsen käyttää hyväkseen osuuskunnan palveluksia tai suhteessa siihen, ovatko he henkilö- vai yhteisöjäseniä.
Kunkin tilikauden aikana voidaan lainaa määrätä jäsenen yhtenä tai useampana eränä suoritettavaksi yhteensä enintään jäsenen osuuksien nelinkertainen (4) nimellismäärä.
Perityt lainaerät palautetaan jäsenille aikaisintaan kahden (2) vuoden ja viimeistään kymmenen (10) vuoden kuluttua sen tilikauden päättymisestä lukien, jolloin kukin lainaerä on jäseniltä peritty. Jos jäsenyys lakkaa sitä ennen, saa jäsen lainan takaisin samalla kertaa kuin osuusmaksunsa. Laina saadaan palauttaa samoin yleisin edellytyksin kuin osuusmaksu.
Osuuskunnan kokous voi yksinkertaisella enemmistöllä päättää periä jäseniltä maksun, jota ei makseta takaisin. Ylimääräinen maksu peritään tällöin samalla tavalla kuin jos maksu perittäisiin lainana. Maksu maksetaan yhdessä erässä tilivuoden aikana, ja se on korkeintaan jäsenen osuuden nimellisarvon suuruinen.
 

§ 11 OSUUSKUNNAN PALVELUISTAAN PERIMÄT MAKSUT
Maksuperiaatteista päättää osuuskunnan kokous ja maksuista hallitus.
 

§ 12 YLIJÄÄMÄ
Osuuskunnan toiminnasta saatu voitto sijoitetaan lain mukaan ensin vararahastoon. (5 % aikaisempien vuosien tappioiden vähentämisen jälkeen, kunnes rahaston suuruus on vähintään sadasosa taseen loppusummasta, kuitenkin vähintään 2 500 euroa).
Ylimääräinen voitto voidaan käyttää varsinaisen osuuskunnan vuosikokouksen päättämällä tavalla.
Voitto käytetään ensisijaisesti palvelutarjonnan ja tietoliikenneverkon laajentamiseen ja kehittämiseen tai jäsenten maksaman palvelumaksun alentamiseen. Päätöksen mukaan voitto voidaan myös rahastoida, se voidaan jättää osuuskuntaan, siitä voidaan maksaa osuuksille korkoa tai se voidaan jakaa jäsenille jollakin muulla tavalla.
 

§ 13 VARARAHASTO
Osuuskunnalla on oltava lain mukaan vararahasto, jota kartutetaan, kunnes se muodostaa yhden prosentin (1 %) taseen loppusummasta, kuitenkin vähintään 2 500 euroa. Vararahastoon sijoitetaan viisi (5) prosenttia taseen osoittamasta ylijäämästä, josta on vähennetty aikaisempien tilikausien tappiot taseen mukaan.
Osuuskunnalla voi vararahaston lisäksi olla myös muita rahastoja.
 

§ 14 AVUSTUKSET JA LAHJAT
Osuuskunta voi vastaanottaa avustuksia, avustuslähetyksiä, lahjoja, veikkausvoittovaroja tai testamentattua omaisuutta.
 

§ 15 OSUUSKUNNAN KOKOUKSET
Jäsenet käyttävät päätösvaltaansa osuuskunnan asioissa osuuskunnan kokouksessa. Osuuskunnan kokoukset ovat joko varsinaisia tai ylimääräisiä osuuskunnan kokouksia. Kaikilla jäsenillä on oikeus olla kokouksissa läsnä. Jäseneltä voidaan kuitenkin vaatia, että voidakseen osallistua kokoukseen hänen tulee ilmoittautua viimeistään kutsussa mainittuna päivänä. Viimeinen ilmoittautumispäivä voi olla viimeistään 7 päivää ennen kokousta.

Varsinainen osuuskunnan kokous tai vuosikokous on pidettävä kerran vuodessa hallituksen määräämänä päivänä neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Ylimääräinen kokous on myös pidettävä, jos tilintarkastaja tai jäsenet, jotka edustavat vähintään kymmenesosaa jäsenten koko äänimäärästä, kirjallisesti sitä vaativat ilmoittamansa asian käsittelyä varten tai se lain mukaan on muutoin pidettävä.

Kokoukset pidetään Kristiinankaupungissa hallituksen valitsemassa paikassa.

Kokouksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Osuuskunnan kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota kannattaneilla jäsenillä on enemmän kuin puolet äänestyksessä annetuista äänistä. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla ja muissa asioissa päätökseksi tulee se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.

Kokouksen puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että kokouksessa pidetään pöytäkirjaa. Pöytäkirjaan on merkittävä kokouksessa tehdyt päätökset sekä, milloin päätöksestä on äänestetty, äänestyksen tulos. Äänestysluettelo liitetään pöytäkirjaan.

Osuuskunnan kokouksessa valitaan vähintään kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja, sihteeri ja pöytäkirjantarkastajat.
 

§ 16 VARSINAINEN OSUUSKUNNAN KOKOUS
Varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa käsiteltävät asiat:
1) Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin ja kahden pöytäkirjantarkastajan valinta. Jälkimmäiset toimivat myös ääntenlaskijoina.
2) Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen.
3) Edellisen tilikauden tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen esittely.
4) Päätös tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta tai vahvistetun taseen osoittaman ylijäämän/tappion aiheuttamista toimista.
5) Vastuuvapauden myöntäminen hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle edelliseltä tilikaudelta.
6) Päätös hallituksen jäsenten lukumäärästä sekä heidän palkkioistaan ja kulukorvauksistaan.
7) Hallituksen jäsenten valinta.
8) Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan valinta seuraavan tilikauden, hallinnon ja tilien tarkastusta varten.
9) Päätös palvelujen hinnoitteluperiaatteista.
10) Päätös valtakirjan antamisesta hallitukselle liittymismaksun määrittämistä varten.

11) Jäsenmaksun suuruuden vahvistaminen.

12) Päätös siitä, missä lehdissä ja millä muulla tavoin osuuskunnan kokouskutsu julkistetaan.
13) Muiden kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittely.
 

§ 17 ÄÄNIOIKEUS
Jokaisella jäsenellä on osuuskunnan kokouksissa yksi (1) ääni jokaista maksettua osuutta kohti, korkeintaan kuitenkin 10 ääntä.
 

§ 18 KUTSU OSUUSKUNNAN KOKOUKSEEN
Hallitus kutsuu osuuskunnan kokouksen koolle. Kutsu osuuskunnan kokoukseen toimitetaan jäsenille aikaisintaan kahta kuukautta ja viimeistään viikkoa ennen kokousta.
Kutsu toimitetaan jäsenille varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa päätetyllä tavalla.
Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. Kutsussa voidaan päättää jäsenten ilmoittautumisvelvollisuudesta sillä perusteella, ketkä jäsenet ovat oikeutettuja osallistumaan kokoukseen ja äänestämään.
Jos kokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista tai osuuskuntalain 4 luvun 12 §:ssä tarkoitettua asiaa tai uusien osuuksien antamista, kutsussa on mainittava päätösehdotuksen pääasiallinen sisältö.
 

§ 19 HALLITUS
Osuuskunnan hallitukseen kuuluu vähintään viisi (5) ja korkeintaan viisitoista (15) jäsentä, jotka valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan.
Hallitukseen voidaan valita vain osuuskunnan jäsen, hänen aviopuolisonsa tai yhteisön edustaja.
Hallitukseen ei voida valita jäsentä tai yhteisön edustajaa, joka ei säännöllisesti käytä osuuskunnan palveluja.
Osuuskunnan kokous valitsee hallituksen jäsenet kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Hallituksen jäsenistä vaihtuu puolet joka vuosi, ensin arvonnan perusteella ja sen jälkeen kukin vuorollaan. Hallitus valitsee keskuudestaan hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan.
 

§ 20 HALLITUKSEN KOKOUKSET
Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puolet jäsenistä ja lisäksi puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.
Päätökseksi tulee se mielipide, jota kannattaa yli puolet läsnäolijoista.
Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut tai, äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy. Hallituksen puheenjohtajan vaalissa äänten mennessä hallituksessa tasan puheenjohtaja valitaan arpomalla.
Hallituksen puheenjohtaja kutsuu hallituksen koolle tarvittaessa. Puheenjohtajan on lisäksi kutsuttava hallitus koolle, jos joku hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja sitä vaatii.
Hallituksen on hoidettava osuuskunnan asioita osuuskuntalain ja näiden sääntöjen mukaisesti.
 

§ 21 HALLITUKSEN TEHTÄVÄT
Hallituksen tehtäviä ovat mm. seuraavat:
1. kutsua koolle osuuskunnan kokoukset ja valmistella niissä käsiteltävät asiat.
2. palkata ja erottaa toimitusjohtaja sekä laatia ja allekirjoittaa tämän kanssa solmittava sopimus.
3. hoitaa osuuskunnan omaisuutta, rahoja ja muita edunvalvontaan liittyviä asioita tai valita tähän tehtävään joku hallituksen jäsenistä. Tehtävään valittu henkilö on velvollinen raportoimaan hallitukselle.
4. päättää kuituverkon liittymismaksusta annetun valtakirjan puitteissa sekä päättää osuuskunnan tarjoamien sekä osuuskunnan ostamien ja välittämien palvelujen maksuista.
5. päättää osuuskunnan palvelujen tarjoamisesta ja sopimustekstien muotoilusta sekä eri palvelujen välittämisestä ja ostamisesta.
6. laatia toimintaehdotuksia vahvistetun taseen ylijäämän tai tappion pohjalta.
Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittaa hallituksen puheenjohtajan lisäksi yksi hallituksen siihen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja toimitusjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan.
 

§ 22 TOIMITUSJOHTAJA
Osuuskunnalla voi olla toimitusjohtaja, jonka hallitus valitsee ja erottaa. Hallitus allekirjoittaa toimitusjohtajan kanssa kirjallisen sopimuksen, jossa sovitaan työtehtäviin liittyvistä asioista, velvollisuuksista, palkkaeduista tai muista eduista.

Toimitusjohtajan tulee edistää osuuskunnan etua tunnollisesti sekä hoitaa sen asioita osuuskuntalain ja näiden sääntöjen mukaisesti. Toimitusjohtajan on huolehdittava päivittäisestä hallinnosta hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.

Toimitusjohtaja voi ryhtyä laajuudeltaan tai osuuskunnan toiminnan kannalta poikkeaviin tai laajakantoisia seurauksia saaviin toimiin vain hallituksen valtuuttamana, tai jos hallituksen päätöstä ei ole aikaa odottaa ilman, että siitä aiheutuu osuuskunnalle merkittävää vahinkoa. Viimeksi mainitussa tapauksessa hallitukselle on ilmoitettava toimista viipymättä.

Toimitusjohtajan on huolehdittava siitä, että osuuskunnan kirjanpito hoidetaan lainsäädäntöä noudattaen ja että varojen hallinta hoidetaan luotettavalla tavalla.

Toimitusjohtajalla on oikeus edustaa osuuskuntaa asioissa, jotka kuuluvat mainittujen valtuuksien piiriin.

§ 23 TOIMINIMEN KIRJOITTAMINEN
Hallituksen puheenjohtaja yhdessä jonkun muun hallituksen jäsenen kanssa tai toimitusjohtaja yhdessä jonkun hallituksen jäsenen kanssa voi kirjoittaa osuuskunnan toiminimen.
Hallitus voi luovuttaa nimenkirjoitusoikeuden väliaikaisesti osuuskunnan palveluksessa olevalle henkilölle, jolloin valtuutettu allekirjoittaa nimen yhdessä jonkun hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan kanssa.
Hallitus voi myös päättää prokuran myöntämisestä.
 

§ 24 TILIKAUSI JA TILINPÄÄTÖS
Ensimmäinen tilikausi päättyy 31.12.2007, ja sen jälkeen osuuskunnan tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös tulee allekirjoittaa ja jättää tilintarkastajien tarkastettavaksi viimeistään kuukautta ennen varsinaista osuuskunnan kokousta.
 

§ 25 TILINTARKASTAJA JA TILINTARKASTUS
Osuuskunnalla on yksi (1) tilintarkastaja ja yksi (1) varatilintarkastaja.
Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan on hyväksyttävä toimeksianto päivätyllä allekirjoituksellaan.
Tilintarkastaja laatii tilintarkastuskertomuksen jokaiselta tilikaudelta sekä luovuttaa kertomuksen hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen sitä kokousta, jossa tuloslaskelma ja tase on esitettävä vahvistettavaksi.
 

§ 26 MUUT TOIMIELIMET
Osuuskunta voi asettaa myös muita toimielimiä.
 

§ 27 OSUUDEN JA VASTAANOTTAJAN OIKEUKSIEN LUOVUTUS
Osuudet voidaan luovuttaa muille, mutta ei jäsenyyttä. Jos jäsen luovuttaa osuutensa ja vastaanottaja täyttää jäsenyyden asettamat vaatimukset eikä jäsenyys ole osuuskunnan sääntöjen vastainen, vastaanottajalla on oikeus liittyä jäseneksi.
Vastaanottajan tulee hakea jäsenyyttä osuuskunnassa kuuden (6) kuukauden kuluessa luovutuksesta.
Vastaanottajalla on oikeus laskea hyväkseen se osuusmaksu, jonka luovuttaja on maksanut. Vastaanottaja saa myös muita etuja ja velvollisuuksia (mm. liittymän), jotka perustuvat osuuskuntalakiin ja näihin sääntöihin ja jotka olisivat olleet voimassa, jos osuuden luovuttanut henkilö olisi jatkanut jäsenyyttään.
 

§ 28 KUOLLEEN JÄSENEN OIKEUDENOMISTAJAN OIKEUS
Kuolleen jäsenen oikeudenomistajalla, jolle oikeus osuuteen on siirtynyt, on oikeus jäsenyyteen, jos hän anoo jäsenyyttä yhden (1) vuoden kuluessa kuolinpäivästä ja edellytykset jäsenyydelle ovat olemassa.
Jäseneksi hyväksytyllä oikeudenomistajalla on oikeus laskea luovuttavan osapuolen liittymämaksua vastaava summa ja luovuttajan panoksesta osuuskunnalle maksama summa oman osuutensa lyhentämiseksi. Oikeudenomistaja saa tällöin myös muut osuuskuntalakiin ja näihin sääntöihin perustuvat taloudelliset edut ja velvollisuudet, jotka osuuden luovuttajalla olisi ollut, jos jäsenyys olisi jatkunut.
 

§ 29 OSUUSKUNNAN PURKAMINEN JA SELVITYSTILA
Päätös osuuskunnan vapaaehtoisesta purkamisesta ja selvitystilaan asettamisesta tehdään osuuskunnan kokouksessa vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä.
 

§ 30 OMAISUUDEN JAKAMINEN OSUUSKUNNAN PURKAMISEN YHTEYDESSÄ
Jos osuuskunta puretaan, osuuskunnan kokous päättää omaisuuden käytöstä tai jakamisesta jäsenten kesken.
 

§ 31 VOITONJAKO
Vapaa oma pääoma, joka vahvistetaan sen jälkeen kun voitto/tappio on lain mukaan kirjattu vapaan oman pääoman kasvuna/vähenemisenä, voidaan osuuskunnan kokouksen päätöksellä rahastoida.
 

§ 32 SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN
Osuuskunnan sääntöjä voidaan muuttaa osuuskuntalain mukaisesti.
 

§ 33 MUUT ASIAT

Muut asiat hoidetaan osuuskuntalain mukaisesti.

 

 

Laskutus

KrsNet laskuttaa verkkomaksun 18,70 € + alv/kk liittymää kohti.

Maksu koskee kaikkia palveluille aktivoituja liittymiä.

Miksi verkkomaksu? Verkkomaksu on KrsNetin ainoa tulonlähde ja sillä katetaan verkon käyttö- ja huoltokustannukset.

Verkkomaksun laskutus aloitetaan kun liittymä on asennuksen yhteydessä aktivoitu ja valmis käytettäväksi palveluliikenteeseen.

Maksu laskutetaan normaalisti kahden kuukauden jaksoissa, mutta laskutus voidaan haluttaessa tehdä myös puolivuosittain tai kerran vuodessa.

Asiakas voi halutessaan saada myös sähköisen laskun ja välttyä siten paperilaskun aiheuttamilta kustannuksilta.

Datakaapeleiden liittäminen

Kun liittymä asennetaan, kuitu hitsataan kiinni päätelaitteeseen (tai kuituboksiin, joksi sitä myös kutsutaan). 

Päätelaite sisältää datakaapeleille tarkoitettuja portteja (lähtöjä), joihin voidaan kytkeä IPTV-boksi IPTV-ohjelmien katsomista varten tai reititin internetyhteyttä varten.

KrsNetillä on kolmentyyppisiä päätelaitetta.

Alla olevista kuvista näkyy numeroitujen porttien paikka kussakin päätelaitteessa. Tietokoneen ja päätelaitteen välille tulee aina kytkeä reititin. Reititin toimii internetliittymän palomuurina ja suojaa tietokonetta tietomurroilta sekä mahdollistaa langattoman sisäverkon käytön.

Reititin kytketään päätelaitteen porttiin 1 tai 2.

IPTV-boksi kytketään päätelaitteen porttiin 3 tai 4.

 

 

Kaapelinäyttö

Tietoyhteiskuntakaaren (917/2014) 241§:n mukaan ennen maanrakennustyöhön, metsätyöhön, vesirakennustyöhön taikka muuhun telekaapeleita mahdollisesti vaarantavaan työhön ryhtymistä työn suorittajan on vaurioiden välttämiseksi selvitettävä, sijaitseeko työalueella telekaapeleita

Kysy KrsNetin kaapeleista

Sijaintitiedustelut tulee tehdä ennen maankaivuun aloittamista.

Kaapelinäyttö on tilattava vähintään 3 työpäivää ennen työn alkamista.

Kaapelinäyttö on ilmaista palvelua jos kysely ja toimeksianto on tehty edellisen mukaisesti.

Kiireellisissä tapauksissa veloitetaan kaapelinäytöstä 60€/h (alv 0) + matkakorvaus.

Kaapelinäyttöä varten ota yhteys:

Puh: 045 265 0400

Sähköposti: info@krsnet.fi

Huom: Kaapelinäytön tilaaja on periaattessa korvausvelvollinen jos tästä huolimatta sattuu kaapelivaurio. 

Kiinnostusilmoitus

Haluatko että otamme yhteyttä?

Haluatko että otamme yhteyttä?